Taivas auki / Skies wide open

Kevättalven aurinko ja aukinainen taivas saavat tuntemaan olon mitättömäksi. Taivas on valtava, ja kun sitä tuijottelee aikansa, menettää käsityksensä painovoimasta ja paikastaan maailmassa. Kuin mitään muuta ei olisikaan, vain sinistä, vain tilaa, joka ei lopu, ja meidän punainen talo, taivaankannen alla, meidän turvapaikka. 

The sky feels bigger on sunny, late-winter days like this one. Staring up, one starts to feel disoriented, as if there was no gravity, no place for us here. Blue skies is all there is, all this space, all this never-ending space, and our red house, under the heavenly dome, our safe haven.