Sunnuntaina / On Sunday

Tämmöiset releet kiskoin niskaani sunnuntaina. Nukuin myöhään, ja ellemme olisi saaneet kutsua äidin luo teelle ja suklaakakulle, olisin kenties vaellellut himaverkkareissa koko päivän. 

Project 333:lle ei kuulu oikein mitään. Olen ajatellut vaatteita vähän vähemmän, mikä on vapaa-ajan puutteen takia ollut vähän liiankin helppoa. En ole vielä käynyt vintillä penkomassa sinne pois pakkaamiani vaatelaatikoita, mutten myöskään suhtaudu Project 333:een mitenkään orjallisesti. Punainen villaneuleeni oli lojunut pyykkikorissa viikkokaupalla, ja kun sain sen vihdoin pestyä, otin sen käyttöön, vaikkei se "sallittuihin" 33 vaatekappaleeseen kuulukaan. Yritän ottaa vähän iisimmin: suorittaa vähemmän, olla armollisempi, niin töissä kuin vaaterumbankin kanssa. Ei kaiken tarvitse aina olla niin justiinsa. Joskus riittää, että mennään edes vähän sinne päin.

---

This is what I wore on Sunday. I slept in, and if my mom hadn't invited us over for tea and chocolate cake, I might have just been lounging about at home in my sweatpants all day. 

Things on the Project 333 front have been pretty quiet. I haven't had a whole lot of time to think about my clothes or the challenge in general. I haven't gone to the attic to unpack my other clothes yet, but I've given myself permission to be less anal about Project 333. This red wool sweater had been bunched up in the laundry basket for weeks, and after I managed to wash it, I just decided to wear it because it made me happy. I'm trying to take things (be it work, Project 333, what have you) with a grain of salt, to not be so hard on myself.