Asupostausten paluu / The Return of the Outfit post

Harrastin ennen asukuvausta. Minulla ei ole luontaista silmää mittasuhteille, ja vaatteiden kuvaaminen itseni päällä auttoi kai näkemään, mikä minulle sopii ja mikä ei. Vaatepäiväkirjan pitäminen oli myös kivaa, ihan vain itsessään. Siinä oppii kaikenlaista itsestään, yllättää itsensä. 

Pyörin ympäriinsä tontin kulmalla tänään, yrittäen ottaa vaatteistani kuvaa yli vuoden tauon jälkeen. Kameran edessä oleminen tuntui yllättävän vaikealta, jopa epämukavalta. 

I used to take and post outfit pictures. I guess I don't have much of an eye for proportion, and taking pictures of the clothes I wore used to help me figure out what suited me and what not. It was also a lot of fun, keeping a log of what I wore. You learn a lot about yourself that way. 

Today I twirled around in the garden and tried to take an outfit shot after a long, long break. It felt surprisingly difficult to be in front of the camera again. I felt overly self-aware, almost uncomfortable.