Bongasin tämän Kaunottaren puuvillamekon kirpparilta männäviikolla. Nappasin mekon mukaan sen kummempia miettimättä - se tuntui heti omalta. Project 333:n jälkimainingeissa päätin siirtyä takaisin käytäntöön, jossa jokaista ostamaani vaatetta kohden minun on luovuttava vähintään yhdestä vaatteesta. Tämän mekon tieltä väistyivät olkaimeton maksimekko (jota en koskaan tule käyttämään) ja yksi kukallinen paitapusero, jota en ole pukenut päälleni kolmeen vuoteen.
Olen jatkanut vaatteiden karsimishommaa muutenkin. Montaa huonosti istuvaa tai aina vain kaapin perukoille jäävää vaatetta on kohdannut kierrätys. Vaatteita on edelleen paljon, mutta hiljaa hyvä tulee.
.jpg)
I found this pretty dress at the flea market last week - it immediately felt right and very "me". (The Finnish label, by the way, is Kaunotar, which means 'beauty'.) In the aftermath of Project 333 I decided to go back to having to get rid of at least one piece of clothing for every new one I buy. For this dress, I got rid of a strapless maxi dress I'm never going to wear and a flower-print blouse that I haven't worn in three years.
I'm also doing some general culling of my wardrobe, letting go of ill-fitting clothes and the stuff I never wear. I've taken a fair amount of clothes to the local charity shop already. I still have a lot of clothes, but easy does it.
Kyllä mä kans luulen, että tuo yksi sisään, yksi ulos -meininki sopii sulle. Mulla se on toiminut jo tosi kauan, en enää oikeastaan edes ajattele koko asiaa.. Ja tuo mekko on ihana. Sun mekko.
ReplyDelete