.jpg)
Kaikki ovat hokeneet tänään kyllästymiseen saakka kysymystä kuka mun vaatteet tekee? On hashtagia ja blogipostauksia. On kuvia vaatteiden niskalapuista ja sisäsaumoista. Tänään on tarkoitus muistaa kuinka kurjissa tehdasoloissa halpaketjujen vaatteita valmistetaan, kuinka pienellä palkalla meidän vaatteitamme ommellaan. On tarkoitus herätellä vaatevalmistajia. Yksi päivä on liian lyhyt aika näin painavien kysymysten käsittelyyn, mutta kai se on parempi kuin ei mitään.
Ostakaa vaatteita vastuullisesti, hyvät ihmiset. Ostakaa käytettyä, ja ostakaa laatua, joka kestää aikaa. Kohdelkaa vaatteitanne hyvin, huoltakaa, parsikaa, korjatkaa. Ommelkaa itse jos osaatte. Älkää ostako halpaketjurättejä, vaatikaa parempaa.
-
The question on everyone's lips today is who made my clothes. There are hashtags and blog posts, there are images of clothing tags and inner seams. Today we are supposed to remember the shitty working conditions the garment workers must endure, and how little they get paid. Today we hope that clothing manufacturers wake up and change their ways. One day is too short a time to find answers to the questions that the fast fashion industry as a whole raises, but I guess it's better than nothing.
So buy clothes responsibly, dear readers. Buy used if you can, or buy quality, something that lasts. Treat your clothes with respect: take good care of them, mend them if need be. Make your own clothes if you have the skills. Don't buy clothes that were made in sweatshops. Demand more.
Hear hear! You have certainly inspired me to buy more of my clothes in charity shops. Keep up the good work. Enjoy your weekend x
ReplyDeleteI'm glad to hear that I've managed to encourage others to thrift more! :)
DeleteI think the most important thing about Fashion revolution is to inspire people to ASK where their clothes come from. Just keep on asking, until it is normal to get a clear answer.
ReplyDeleteAsking is important. I wonder if anyone actually got answers from the clothing labels that got their name tagged in #whomademyclothes.
DeleteSome people did, the fashion revolution organisation is collecting the answers. But I've had better luck with e-mailing. About 70% of brands answer. The remainging 30% deserve to be shamed publicly...
Delete70% on hyvä luku! Mieleen tuli tästä myös Missä olet Laura-blogin postaus Lumi-laukuista taannoin; kysymisellä päästiin tosi mielenkiintoiseen keskusteluun Lumin kanssa laukkujen valmistusmaasta.
DeleteMielenkiinnolla odotan vaatevallankumoustyyppien koostetta vastauksista, ja toivon, ettei sieltä tule pelkkää lainausta yritysten vastuullisuuslausekkeista, vaan jotain... käsinkoskelteltavaa. Tämä on sellainen aihe, että olisin _erittäin_ mielelläni väärässä kyynisine epäilyineni. ;)
Tästä vaatevallankumouksesta on hyvää vauhtia muodostumassa jotenkin sellainen paremman omatunnon selfie-päivä. Kun ei riitä, että yhtenä päivänä miettii, että mistähän ne vaatteet tulla tupsahtaa jos asioihin halutaan oikeasti muutosta. Äh... Jotenkin viime aikoina taas vähän sapettanut ja pöyristyttänyt tämä 24/7 himoamisen ja kuluttamisen juhla.
ReplyDeleteMietin sitäkin, että aika harva varmaan olisi valmis tinkimään niistä haluistaan ja tyylistään, jos se tarkoittaisi ettei tietyn kriteeristön läpäisemättömiä tuotteita oikeasti osta. Jos sen saman ajan, mitä esim. monet bloggaajat käyttävät mainoskollaasien tekoon tai joidenkin must have -tuotteiden ostopaikkojen etsimiseen, käyttäisikin siihen, että kartoittaisi niitä eettisempiä ja kestävämpiä vaihtoehtoja, tai menisi vaikka kirpparille. Helppous ja mielihalut taitavat vaan kiilata harmillisen monen kohdalla edelle.
-emmikoo
Olen samoilla linjoilla, Emmi. Minua vaivasi tässä #whomademyclothes-tägäyksessä se, että ne halpisvaateketjut saivat näkyvyyttä brändilleen. Mun silmiin näytti siltä, että suuri osa tägätyistä brändeistä oli juurikin henkkamaukkaa, Monkia, Targetia, Urban Outfittersia ja muita kulutusjuhlaketjuja. Vaikka tägäyksen tarkoituksena oli kysyä, kuka sen Monkin tai H&M:n paidan oli tehnyt, niin loppujen lopuksi viesti tuottajalle on kuitenkin se, että kuluttaja on jo ostanut vaatteita halpaketjulta, joiden työolot ihan varmasti *tietää* arvelluttaviksi. Miksi tuottaja lähtisi avaamaan kuluttajalle työoloasiaa yhtään sen enempää kuin tähänkään mennessä, jos kuluttaja kuitenkin (oletettavasti) jatkaa ostamista. Se ei paljoa auta, että kuluttaja kerran vuodessa huhuilee, että kyllä mä välitän siitä, kuka tän 7.95 maksavan rytkyn on ommellut. En haluaisi olla kyyninen, mutta minkäs teet...
DeleteOlen vahvasti eri mieltä - ensinnäkin siinä, etteikö halpoja massavaatteita *voisi* tehdä eettisesti kestävissä oloissa. Kyllä voi, ei siihen ole mitään teknistä estettä. Joka tapauksessa on selvää, että aika monetkin kuluttajat ovat ostaneet vaatteita halpaketjuilta, eivät ne muuten olisi niin menestyneitä. Juuri niiltä pitää odottaa parannuksia, koska ne ovat yleisin vaatteiden lähde. Ne pitää asettaa kilpailemaan keskenään ei vaan hinnalla, vaan myös eettisyydellä.
DeleteEettisestä näkökulmasta jo käsite "halpa massavaate" on minusta ongelmallinen. Jos tähdätään siihen, että tehdään paljon ja halvalla, ja vaatteen suunniteltu käyttöikä heiluu yhdessä tai max. kahdessa kaudessa, on kai loogisestikin jokseenkin mahdotonta/epärealistista, että tuottajat käyttäisivät kestäviä materiaaleja ja työntekijöitä (niin ompelu- kuin materiaalipuolella), jotka saavat työstään kohtuullista palkkaa. Voin olla väärässäkin. Onhan sitä tutkittu, että vaatevalmistajat _voisivat_ nostaa työntekijöiden palkkoja puolella ilman, että kuluttaja joutuisi maksamaan hiluja enempää. Ehkä näin on tapahtumassakin, mutta Rana Plazan jälkipyykkiä seuratessa en ole mitenkään vakuuttunut siitä, että mitään oikeasti tehdään. (http://www.theguardian.com/global-development/2015/apr/23/rana-plaza-bangladesh-factory-tragedy-little-changed) Minusta edelleen tuntuu siltä, että tämmöiset yhden päivän some-kampanjat ovat kuin pieru Saharassa. Toki on tärkeää, että asiasta puhutaan edes yhtenä päivänä vuodessa ja vaaditaan _oikeasti_ niitä parannuksia. Ja jos parannuksia ei saada, niin siitä pitää olla jotain seuraamuksia.
DeleteThis comment has been removed by the author.
DeleteUgh, Blogger sekoilee urakalla joten poistin edellisen, mutta tässä uudelleen.
DeleteEn kommenttia jättäessäni ajatellut niinkään sitä, etteikö vaikkapa H&M:n kaltainen yritys voisi teknisellä tasolla muuttaa tuotantoketjuaan eettisemmäksi. Ehkä voisikin, mutta mielestäni iso ongelma on myös siinä fast fashion -ideologiassa, joka on monien vaatejättien punainen lanka. Ja muuttaisiko eettisyyden lisääminen tätä? Itse koen sen valtavan kiivaan nopeuden, jolla uusia vaatteita tuotetaan ja lykätään kauppoihin ostettavaksi myös aika suureksi ongelmaksi. Tässä kohtaa tosin mielestäni muutosta pitäisi tapahtua myös yksilötasolla. Sen ymmärtäminen, ettei uutta tarvita koko ajan, vähemmälläkin pärjää ja ettei ympäristö yksinkertaisesti tule kestämään nykyistä kulutustahtia. Siitä halvasta, hämärissä oloissa tuotetusta vaatteesta kuluttaja maksaa ehkä vajaan kympin, koska joku muu on maksanut jo paljon isomman hinnan.
Emmi, jokseenkin tätä yritin itsekin omassa kommentissani sanoa; että koko halpavaatekonsepti, sen perusideologia, on epäeettinen.
DeleteTodellakin pikamuotikonsepti on epäekologinen, ainakin nykyisellä teknologialla. Mutta sen ei ole mikään pakko olla epäeettinen, ja lisäksi arvelen, että kestää kauemmin henkistää ja jalouttaa pikamuotikuluttajat harkitseviksi ekopaastoajiksi kuin tehdä pikamuotituotannosta ainakin kelvollisen eettistä...
DeleteBangladeshissa ja muissakin halvan työvoiman maissa ompelun tuntihinta on kelvollisellakin palkalla niin pieni, että kankaan osuus on vaatemerkin tehtaalle maksamasta hinnasta paljon ompelukuluja suurempi. Tosi halpa vaate on siis tehty tosi halvasta kankaasta, ompelijan palkka ei heiluta hintaa paljon suuntaan eikä toiseen (mikä tekee vielä kiukuttavammaksi sen, että palkat ovat törkeän alakantissa).
Fabulous outfit and great post. Is it possible for you to add a translate button so I can read what you have to say? Thanks Anita
ReplyDelete