Olen vältellyt peiliin katsomista viimeisten viikkojen ajan, koska heijastavasta pinnasta vilkuilee takaisin joku karmea MacGyver. Sain varattua ajan kampaajalle parin viikon päähän - sitä odotellessa olen pohdiskellut, kasvattaako vai pätkäistä, otsiksella vai ilman, ihan jotain muuta vai mitä. Kaikenlaista on tullut kokeiltua vuosien varrella, mutta kuuluisikohan tämän ikäisellä naisella olla jo se oma hiustyyli, jossa pysytellään uskollisesti, vuodesta toiseen? Minne seuraavaksi?
- - -
I've been avoiding looking at myself in the mirror lately, because the person looking back at me resembles MacGyver. I managed to get an appointment with my hairdresser a few weeks ahead. I'm trying to figure out whether to grow it out, chop it off, or to go for something completely different. I've tried a lot of different hairstyles over the years, and sometimes wonder if I should settle for a signature look already. Where to next?
Mä en jotenkin usko että susta tulee minkään ikäisenä sellainen että olisi vain se yksi hius- (tai mikään muukaan) tyyli. Voisko vain olla niin, että kuulut siihen heimoon joiden tyyli on se että se muuttuu? Hassua muuten; heti kun nuo kuvat on tuolla tavalla rykelmänä, huomaa kuinka muistutetaan enempi toisiamme kun on enempi samanlaiset tukat (ts. kun sulla on pidempi/otsis...:) ).
ReplyDeleteJoo, katoin ihan samaa. Ollaan yllättävän paljon samannäköisiä sit kumminkin. :) Ja niinpä - en mäkään usko että koskaan oikeesti jämähtäisin johonkin yhteen tyyliin. Ei se jotenkin tunnu omalta. :)
DeleteOikea alakulma on upea!
ReplyDeleteNimim. minä lyhyttukkaisena = toivoton pallopää
Oikean alakulman leikkauksen inspiraatio oli Ian Curtis. :D Muistaakseni tuota leikkausta oli tosi vaikea kasvattaa ulos, mutta kyllä se näytti hyvältä tuoreena! :)
DeleteOletko ehkä joskus tehnyt mallin töitä? Mietin tätä jo silloin kuin ekoja kertoja tutustuin blogiisi ja nyt tuo kuva vasemmassa alakulmassa. Olet tosi valokuvauksellinen.
ReplyDeleteMun tekis mieli vetää hiukset seuraavaksi platinablondiksi mutta en tiedä uskallanko ja toisaalta en haluaisi joutua enää värjäyskierteeseen.
Kiitoksia! Joskus vuosituhannen vaihteessa kokeilin kyllä siipiäni mallinhommissa - tosi mielenkiintoista työtä, mutta en sitten koskaan breikannut ja homma jäi vähän puuhasteluksi. Ehkä kuitenkin ihan hyvä niin. :)
DeletePlatinablondina olo oli hauskaa, mutta työlästä, koska juurikasvua piti värjätä ihan koko ajan. Sitten mulla alkoi hiukset muuttua vihreiksi! Mikään hopeashampoo ei pelastanut tilannetta, ja loppujen lopuksi mun hiukset oli ihan kuivaa hamppua, minkä johdosta jouduin leikkauttamaan hiukset ekaa kertaa ihan lyhyiksi. Sen episodin jälkeen en olekaan uskaltanut värjätä hiuksiani ollenkaan. :)
I always have same dilemma. I have short hair and often decide it is time to grow it to bob length as short hair up keep is constant, but can't deal with the in between stage. I like short hair on females. And don't know that you ever need to have a signature style, that is the great thing about hair and fashion, you can be forever changing. My personal favourite style here is bottom right.
ReplyDeleteOh yes, the in-between stage is awful - I wish I lived closer to my hairdresser so that I could get my hair trimmed more often! And I think I agree with you re: signature style - it's not really necessary to find one, no matter what the fashion magazines tell us...
DeleteMy personal favourite is the long hairstyle in the second photo on the right. It looks soft, delicate and natural.
ReplyDeleteDiana
It just occurred to me that the other side of my head might be shaved in that one! ;)
DeleteMy favorite is the Mia Farrow
ReplyDeleteYeah, that was a good one! :)
DeleteSun pään ja kasvojen luusto ja pitkä kaula kyllä suosii tuota Mia Farrow-mallia munkin silmissäni. Hiuksesi eivät taida olla erityisen paksut tai runsaat, siksikin. Itselläni kanssa (kuten joku aiemmin kirjoitti) sellainen pallopää olemattoman kaulan päässä, että voin vain ihailla...
ReplyDelete