Lämpötila nousi tiistaina yli 20 asteen, tuntui jopa jokseenkin helteiseltä. Koska olen oppinut kantapään kautta miten kalvakalle iholleni käy alkukesän auringossa ilman suojaa, pukeuduin kerrankin fiksusti pitkiin hihoihin ja hattuun. Valkoinen pusero on joku kirpparilta ostettu henkkamaukkarytky (mutta kiitettävästi palvellut sellainen), pellavasolmuhame on Frida Marinasta, hattu on lahja Chrisiltä ja kengät puhkikuluneet halpisläpyskät, joita en osaa heittää menemään, vaikka ne ovat parhaat päivänsä nähneet jo toissakesänä. Näissä sitä pisteltiin menemään, hienoisesti kakskytluvun hengessä - enkä muuten palanut!
On Tuesday temperatures rose to well over 20 degrees Celcius, which felt very warm indeed. I've learned my lesson the hard way regarding skin exposure in the early days of summer, so for once, I sensibly wore long sleeves. The blouse is an old flea market find, some cheaply made H&M thing, which has actually served me very well. The linen knotskirt is from Frida Marina, the hat was a gift from Chris, and the shoes... well, they are cheapo sweatshoppy things that I have worn so much that they are falling apart. I should have probably thrown them out two summers ago, but I just can't seem to let them go. Anywhoo, the clothes did exactly what I wanted them to: I didn't burn myself! The 1920s vibe came as a bonus.
I've done similar stuff with shoes - I think a hole is what finally gets me to get rid of them, sadly.
ReplyDelete